Paluu edelliselle sivulle

Korkeimman oikeuden erottamaton jäsen Eeva Vuori ja Turun ex. kaupunginjohtaja Juhani Leppä

Korkeimman oikeuden jäsen, Eeva Vuori ja hänen miehensä Ilkka Vuori myivät vuonna 1990 huvilan. Todellinen kauppahinta oli miljoona markkaa, siitä 200 000 markkaa maksettiin pimeästi, viralliseksi hinnaksi kirjattiin 800 000 markkaa. Eeva Vuori oli läsnä kaupantekohetkellä. Asian tultua julkisuuteen vaati verottaja Ilkka Vuorta maksamaan jälkiverot, joita kertyi yli 18.000 markkaa. Lääninsyyttäjä Hemmingin mukaan Ilkka Vuorta ei sopinut syyttää, koska mm. veron määrä oli vähäinen ottaen huomioon Vuorten hyvät tulot ja varallisuuden ja koska Vuoret maksoivat teosta kiinni jäätyään jälkiverot.

Helsingin Sanomat uutisoi asiasta 1. maaliskuuta 1997. Otteina seuraavaa: 

"Eeva Vuori näki kuinka huvilakaupan pimeä osuus maksettiin"

Juhani ja Paula Leppä väittävät Vuoren olleen paikalla

Turun entinen kaupunginjohtaja Juhani Leppä ja hänen vaimonsa Paula Leppä väittävät molemmat, että korkeimman oikeuden jäsen Eeva Vuori oli mukana todistamassa huvilansa kauppaan liittyvää pimeän kauppahinnan maksamista. Vuoret välttivät pimeällä maksulla noin 10 000 markan veron. Eeva Vuori on kiistänyt tietäneensä mitään kauppaan liittyneestä veronkierrosta.

"Hänen on täytynyt tietää. Olimme kaikki neljä saman pöydän ääressä, kun maksoin kauppasumman pimeän osuuden (20 000 markkaa) hänen miehelleen Ilkka Vuorelle", sanoo Juhani Leppä. Perjantain Iltalehdessä myös Paula Leppä sanoo, että Eeva Vuori näki varmasti kun maksu tapahtui. Rahat laskettiin pöydälle, josta Vuoret ottivat ne. Kaupan vahvistanut turkulainen kiinteistö-insinööri on poliisikuulusteluissa kertonut, että hänen käsityksensä mukaan kauppakirjan oli kirjoittanut Eeva Vuori, joka halusi jättää irtainta omaisuutta koskevan ehdon pois kauppakirjasta.

Helsingin Sanomat uutisoi asiasta myös 23. maaliskuuta 1997. Otteina seuraavaa: 

Juhani Lepän valitushakemus käsitellään uudelleen

Korkeimman oikeuden (KKO) mukaan oikeusneuvos Eeva Vuori oli jäävi päättämään Turun entisen kaupunginjohtajan Juhani Lepän valituslupahakemuksesta. Lepän hakemus otetaan nyt KKO:ssa uudelleen käsiteltäväksi toisessa kokoonpanossa. Vuori oli viime vuoden puolella mukana päättämässä, ettei Lepälle myönnetä valituslupaa niin sanotussa Matintalo-jutussa.  Leppä oli valittanut Turun hovioikeuden päätöksestä, jolla hänet tuomittiin yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen velallisen epärehellisyydestä.

Lepän liikekumppanit, Turun entinen verojohtaja Erkki Jääskeläinen ja liikemies Heikki Elia tuomittiin samasta syystä vankeusrangaistuksiin. KKO:n kielteisen valituslupapäätöksen jälkeen Juhani Leppä paljasti Leppien ja Vuorten välisen huvilakaupan veronkierron. 1990-luvun alussa tapahtuneessa kaupassa maksettiin 200 000 markan kauppasumma pimeänä, ja sen ansiosta Eeva ja Ilkka Vuori välttivät noin 18 000 markan verot. He maksoivat ne vasta asian paljastuttua. Poliisikuulusteluissa Eeva Vuori kiisti tienneensä pimeän kauppahinnan maksamisesta. Vuoren mies myönsi veronkierron, mutta hänen mukaansa vaimo ei tiennyt asiasta. Sen sijaan sekä Juhani että Paula Leppä kertoivat, että molemmat Vuoret olivat paikalla, kun pimeä summa maksettiin käteisellä.

Hämeen lääninsyyttäjä Kari Hemminki päätti tammikuussa, ettei hän nosta syytettä Vuoria tai Leppiä vastaan. Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen päätyi samaan ratkaisuun.

Matintalo-jutun tuomio tuli vuoden 1990 kiinteistökaupoista. Kolmikko myi Turun keskustassa omistamansa Matintalon toimisto- ja liikerakennuksen Säästöpankkien Keskusosakepankille. Hovioikeus katsoi, että kauppahinnasta oli kolmikon yhteisesti hyväksymän suunnitelman mukaan ohjattu muka välityspalkkiona pois kiinteistöyhtiöstä viisi miljoonaa markkaa. Erinäisten osakejärjestelyjen kautta Elia oli saanut rahoista varmuudella ainakin 1,2 miljoonaa, Leppä samoin 1,2 miljoonaa ja Jääskeläinen 800000 markkaa. Oikeuden mukaan Elia, Leppä ja Jääskeläinen olivat lahjoittamiseen verrattavalla tavalla siirtäneet kiinteistöyhtiönsä varoja velkojien ulottumattomiin. He olivat näin oleellisesti pahentaneet kiinteistöyhtiönsä maksukyvyttömyyttä ja aiheuttivat sen velkojille tuntuvaa vahinkoa yhtiön ajautuessa konkurssiin. Kaikki kolme ovat koulutukseltaan juristeja.

Lepän muisti toimii tarkoitushakuisesti (Näkökulma: Susanna Reinboth)

Leppien ja Vuorten verosotkussa suurin paine on kohdistunut oikeusneuvos Eeva Vuoreen. Häntä on vaadittu eroamaan korkeimmasta oikeudesta. Kansalaiset eivät ota uskoakseen, ettei hän tiennyt pimeästä kauppasummasta. Eeva Vuoren kertomus poliisikuulusteluissa on kuitenkin uskottavampi kuin esimerkiksi Juhani Lepän. Lepän muisti toimii tarkoitushakuisesti. Juhani Leppä ei missään vaiheessa syytä Eeva Vuorta suoraan, mutta hän vihjailee. "Kyllä aloite (pimeästä rahanvaihdosta) on tullut Vuorien taholta. Sitä en pysty sanomaan, kumpi asian on minulle esittänyt, Ilkka vai Eeva Vuori." "On mahdollista, että kauppakirja on minun laatimani, tai sitten se on Eeva Vuoren laatima." "Kysymykseen, kummalle annoin rahat, Ilkka Vuorelle vai Eeva Vuorelle, en osaa antaa vastausta."

Lepän muisti on parantunut prosessin kuluessa. Pari viikkoa sitten hän muisti toimittaja Kari Tervon tekemässä tv-haastattelussa, että kauppakirja oli nimenomaan Eeva Vuoren laatima. Samoin hän kertoi käyneensä kaikki kauppaneuvottelut Ilkka Vuoren kanssa, vaikka vielä poliisikuulusteluissa hän arveli keskustelleensa jossain vaiheessa myös Eeva Vuoren kanssa.

Osittain Lepän muisti näyttäisi kokonaan pettäneen poliisikuulusteluissa. Hän esimerkiksi kertoo, että pimeä raha maksettiin Leppien kotona ennen kaupanvahvistajan saapumista. Todistajana kuullun kaupanvahvistajan mukaan tämä ei voi pitää paikkaansa, koska hän tuli paikalle ennen Vuoria. Myös Vuorten mukaan kaupanvahvistaja oli jo talossa, kun he tulivat. Paula ja Juhani Lepän kertomus pimeästä rahanvaihdosta on yhdenmukainen. Se on jopa niin tarkka, että molemmat ovat käyttäneet samaa verbiä - latoa - kuvatessaan setelien maksamista. Poliisikuulustelujen perusteella on täysin mahdollista, ettei Eeva Vuori todellakaan tiennyt veronkierrosta. Hänen asemansa kannalta kertomuksessa kuitenkin on yksi heikkous: hän kertoo tienneensä miehensä arveluttavista - joskaan ei suorastaan lainvastaisista - tavoista kauppaneuvotteluissa.

Eeva Vuoren mukaan aiemmin oli tapahtunut parikin kauppaa, jotka eivät menneet hänen oikeustajunsa mukaisesti. "Tästä syystä sanouduin irti kaikenlaisista kauppoihin liittyvistä neuvotteluista, joista en ole myöskään halunnut tietää mitään. Olen halunnut tietää vain lopulliset faktat, joiden pohjalta olen hoitanut käytännön asiat." Eeva Vuori kuitenkin korostaa, että hän uskoi miehensä toimivan laillisesti. Kansalaiset voivat oikeutetusti odottaa tuomareilta lain noudattamisen lisäksi korkeaa moraalia. Tähän kuuluu myös se, ettei sulje silmiään moraalittomuudelta. Eikö Eeva Vuoren olisi pitänyt korostetun valppaasti valvoa kauppaneuvotteluja, koska hän tiesi miehensä moraalin voivan pettää?

Asiasta jatkoi uutisointia Helsingin Sanomat  22. elokuuta 1997, haastatteluista seuraavat:

Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen: Eeva Vuoren erottamattomuus voi muuttaa perustuslakia

Oikeusneuvos Eeva Vuoren tapaus saattaa kärjistyessään johtaa tilapäisesti jopa perustuslain muutoksiin. "Jos hän (Vuori) ei eroa, niin oletan, että silloin ruvetaan miettimään lainsäädännön muuttamista, joka on periaatteelliselta kannalta minusta kovin onneton tilanne", korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen kertoo.  Heinosen mukaan Euroopan ihmisoikeusjuridiikan mukaan enää ei riitä, että tuomari on esteetön, vaan hänen täytyy myös näyttää esteettömältä.

Tapaus Vuori heikentänyt luottamusta "huomattavasti"

Häkämies ehdotti varhaiseläkettä. Oikeusministeri Kari Häkämies arvioi, että oikeusneuvos Eeva Vuoren tapaus on heikentänyt huomattavasti kansalaisten oikeuslaitosta kohtaan tuntemaa luottamusta.  Häkämies kertoi keskiviikkona, että hän oli viime keväänä keskustellut korkeimman oikeuden presidentin Olavi Heinosen kanssa Vuoren mahdollisesta siirtymisestä varhaiseläkkeelle. Hankkeesta ei silloin tullut mitään, eikä siitä ole sen jälkeen puhuttu.
Onko Vuoren tapaus heikentänyt kansalaisten luottamusta yleensä oikeuslaitokseen? "Ilman muuta."
Pidättekö luottamuksen menetystä vakavana? "Se on huomattavaa.
Oletteko keksinyt ulospääsytien Vuoren tapauksesta? "Ulospääsytietä ei voi keksiä, sillä kenelläkään toimijalla ei ole valtaa."
Ainoa toimija on Vuori itse? "Näin on."

Todettakoon, että Eeva Vuori ei ole eronnut tehtävistään vaan jatkaa yhä oikeuden jäsenenä. Eeva Vuoren asiasta antoi tuoreen päätöksen Korkeimmasta oikeudesta virkavapaalla oleva oikeuskansleri Paavo Nikula lokakuussa 2002. Nikula päätti, ettei Eeva Vuori olisi ollut esteellinen käsittelemään ja ratkaisemaan professori Eero Aurejärveä koskevia asioita julkisen vihamiessuhteen takia. Paavo Nikulan uusin päätös vaikuttaa poikkeavan em. Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinosen lausunnosta ja Eduskunnan oikeusasiamiehen linjauksista joiden mukaan Euroopan ihmisoikeusjuridiikan mukaan enää ei riitä, että tuomari on esteetön, vaan hänen täytyy myös näyttää esteettömältä.

Praxiksen 10-vuotisjuhlassa pidetyssä puheessa 27.11.1997 yhteiskuntapolitiikan professori Mikko A. Salo oli huolissaan Lex ry:n jäsenten Eeva Vuoren ja Juhani Lepän suhteista.

Monet meistä, jotka kuuluimme Turun yliopiston ainejärjestöihin, ovat päässeet elämässään pitkälle ja saavuttaneet kuuluisuutta ja mainetta.  Ajattelen nyt vaikkapa Kauko Juhantaloa, josta tuli kansanedustaja  - kahteen otteeseen.  Olen varma, että hän on voinut elämässään käyttää hyväkseen niitä suhteita, joita loi kuuluessaan oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestöön Lex ry:hyn.

Lexiin kuului myös oikeustieteen opiskelija Juhani Leppä, joka sittemmin toimi mm. jonkin aikaa Turun kaupunginjohtajana ja on nyt erinäisten vaiheiden jälkeen siirtynyt lehtialalle.   Myös Eeva Vuori, joka - niinkuin muistettaneen toimii edelleen korkeimman oikeuden tuomarina, kuului Lexiin.  On  ollut todella ikävää havaita, miten kahden vanhan lexiläisen suhteet ovat kriisiytyneet sillä tavoin, että niitä - kuten tiedämme - aiotaan käsitellä aivan kansainvälisessä ihmisoikeustuomioistuimessa saakka.

Keskisuomalainen julkaisi  7.12.01 Eeva Vuoren tapaukseen liittyvän Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Erkki Aurejärven (60) haastattelun. Aurejärvi tunnetaan kriittisestä suhtautumisesta Suomen tuomioistuinlaitokseen.

Aurejärvi pitää tuomarien jääviyttä yhtenä oikeuslaitoksen ongelmana varsinkin pienillä paikkakunnilla. Kun pitäisi tuomita Lions-veljeä, hirviporukan jäsentä, tenniskaveria, tai pankin johtokunnasta tuttua, niin jokainen ymmärtää että ongelmia tulee. Aurejärvi törmäsi itse jääviysongelmaan väärältä puolelta korkeimmassa oikeudessa tupakkateollisuutta vastaan käymissään jutuissa. Aurejärvi oli useaan kertaan sanonut tuomari Eeva Vuoren syyllistyneen veropetokseen. Silti Vuori osallistui käsittelyyn ja äänesti Aurejärveä vastaan molemmissa tapauksissa.

Suomessa on kaksi hyvää piirrettä. Tuomari- ja syyttäjäkunnassa ei esiinny lahjontaa ja rutiinitapaukset kuten varkaudet ja huumejutut sujuvat hyvin. Mutta heti kun mennään tavanomaisista rikoksista syrjään, syyttäjät eivät jaksa, viitsi tai osaa paneutua asiaan. Suurin osa tuomareista on hyviä mutta toisilla on sitten puutteita ammattitaidossa, asenteissa ja jopa intelligenssissä (älyssä). Tuomareina istuu tyyppejä, jotka eivät yliopistossakaan osanneet juuri mitään. Tuomiot vaihtelevat laajalla skaalalla ja henkilökohtaiset näkemykset vaikuttavat.

Ongelma on tuomarin erottamattomuus. Muissa ammateissa kelvoton työntekijä saa potkut, epäonnistunut yrittäjä joutuu konkurssiin ja poliitikko putoaa vaaleissa. Normaali ihminen joutuu korvausvastuuseen, mutta tuomareilla vastuuta ei ole. Kaikki on oman moraalin ja tuomarinvalan varassa. Aikaisemmin tuomioita ei saanut edes arvostella.

Lähetä osoitteeseen h.kukkonen@oikeusturva.info tätä sivustoa koskevia kysymyksiä tai kommentteja.
Oikeudelliset tiedotteet:  Copyright © Hannu Kukkonen. Näillä sivuilla on vastuuvapautuslauseke