|
KK
1058/2005 vp - Pehr Löv/r ym.
EDUSKUNTA
/ KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2005vp
Potilasvahinkojen
korvaaminen. (klikkaa linkkiä ja lue)
"....Potilasvahinkona
ei kuitenkaan korvata kaikkia terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä
aiheutuneita epäedullisia seurauksia, vaan ainoastaan ne henkilövahingot,
jotka täyttävät potilasvahinkolain mukaiset edellytykset. Korvaamatta
jäävät epäedulliset seuraukset saattavat johtua esimerkiksi potilaan
perussairaudesta taikka siitä, ettei lääketieteellisesti
vaikuttavampaa hoitoa ole tapahtumahetkellä ollut käytettävissä".
Hoitotuloksen ollessa epävarma on erittäin tärkeää että,
hoitava lääkäri selvittää tämän etukäteen potilaalle. Tämä on
erityisen tärkeää, jos toimenpide voi jopa johtaa tilan
huononemiseen. Jos lääkäri on kovin innokas toimenpiteen tekemiseen
eikä selvitä tilannetta riittävän hyvin ja jos lopputulos on
alkutilannetta heikompi, voisi olettaa potilaan voivan saada korvausta
sillä perusteella, että lääkäri ei ole selvittänyt tilannetta
riittävästi, jotta potilas olisi voinut tehdä valinnan."
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO KK
1058/2005
KK
911/2005 vp - Mikko Kuoppa /vas
EDUSKUNTA
/ KIRJALLINEN KYSYMYS 911/2005 vp
Työkyvyttömyyseläkehakemusten
hylkääminen. (klikkaa linkki ja lue)
"Tämä
merkitsee sitä, että yksityisellä sektorilla oli tämän alkuvuoden
aikana saanut hylkäävän eläkepäätöksen jo 3649 henkilöä. Hoitavat
lääkärit ovat todenneet tutkimusten jälkeen kaikki nämä henkilöt
työkyvyttömiksi. Sen sijaan vakuutusyhtiöiden byrokraattien mukaan he
ovat työkykyisiä. Nämä hoitavan lääkärin työkyvyttömiksi
toteamat työntekijät joutuvat työnhakijoiksi. Voiko kukaan vakavasti
ajatella, että heillä olisi mahdollista saada työtä, kun työnantajat
vaativat selvityksen työkykyisyydestä? Hylätyn työkyvyttömyyseläkepäätöksen
saanut henkilö joutuu valituskierteeseen, joka kestää
Vakuutusoikeuden päätökseen saakka eli ainakin kaksi vuotta. Työkyvyttömäksi
tulleen työntekijän oikeusturva on huono, ja lisäksi hylätyn päätöksen
saaneen henkilön toimeentulo joutuu uhanalaiseksi."
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO KK
911/2005
KK
649/2005 vp - Rauno Kettunen /keskusta.
EDUSKUNTA / KIRJALLINEN KYSYMYS 649/2005 vp
Vakuutuslääkäreiden puolueettomuus. (klikkaa linkki ja lue).
"Valitukset
ovat kohdistuneet erityisesti IF-vakuutusyhtiöön. Valtio omistaa noin
11 % kyseisestä vakuutusyhtiöstä.
Valtio ei voi sallia suuren yhtiön käyttävän hädänalaisia ihmisiä
hyväkseen.
IF on suurin vakuutusyhtiö Suomessa ja on
todellinen vaara, että IF-yhtiön käytännöt siirtyvät pienempiin
yhtiöihin. Vakuutusyhtiön käytännöt ovat hyvän tavan vastaisia. Valtion
tulisi ottaa kantaa asiakkaan hyväksi.
Vakuutuslääkärit
soveltavat lakia vakuutusyhtiöiden näkökulmasta siten, että
vakuutuksenottajien oikeusturva vaarantuu. Tämä myönnetään sosiaali- ja
terveysministeriön vakuutusosastolla. Myös eduskunnan oikeusasiamiehen
toimisto on kiinnittänyt asiaan huomiota ja ottanut asian
käsiteltäväkseen.
Vakuutusyhtiöiden ja
vakuutuslääkäreiden lähtökohtana ei voi olla automaattinen hylkäyspäätös
korvausasiassa, kuten palautteen mukaan nykyään usein tapahtuu."
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO
649/2005
KK
850/2005 vp - Pekka Vilkuna /keskusta,
Reijo Paajanen /kokoomus, Hannu Hoskonen /keskusta, Rauno Kettunen
/keskusta, Timo Soini /perussuomalaiset, Harry Wallin
/sosiaalidemokraatit.
EDUSKUNTA / KIRJALLINEN KYSYMYS 850/2005 vp
Vakuutusyhtiöiden lääkäreiden valta (klikkaa linkki ja lue).
"On tapauksia, joissa
vakuutuslääkäri on potilasta näkemättä diagnosoinut hänelle aivan uuden
sairauden. Joissakin tapauksissa lääkärillä on ollut kaksoisrooli, jossa
hän on ollut yksityislääkärinä puoltamassa, mutta vakuutuslääkärinä
vastustamassa potilaan eläkehakemusta.
On paljon tapauksia,
joissa vakuutuslääkärin potilaan kunnosta antaman lausunnon ja potilaan
todellisen tilan välillä on räikeä ristiriita. Annettuja päätöksiä ei
aina edes kunnolla perustella.
Tuntuu siltä, että
vakuutuslääkäreiden toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on vain
vakuutusyhtiöiden korvausvelvollisuuden välttäminen.
Tällaisella osaamisella ja
työmoraalilla varustettu lääkärikunta voisi hetkessä poistaa Suomen
potilasjonot, kun potilaiden ei tarvitsisi edes käydä vastaanotolla
saadakseen selvityksen sairaudestaan."
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO
850/2005
KK
848/2005 - Esa Lahtela/sd
EDUSKUNTA / KIRJALLINEN
KYSYMYS 848/2005 vp
Vakuutusoikeuden
päätöksenteon nopeuttaminen (klikkaa linkki ja lue)
"Vakuutusoikeuden
keskimääräiset käsittelyajat ovat 14-15 kuukauden luokkaa.
Oikeusvaltiossa tämän pituiset käsittelyajat eivät voi olla hyväksyttäviä.
Liian moni sairaus, tapaturma tai eläketurvaa
hakeva joutuu täysin kohtuuttomasti odottamaan päätöstään, joka
johtuu mahdollisesti vakuutusyhtiön halusta pitää "ohjat
tiukalla" ja jarruttaa myöntöä viimeiseen saakka, eikä
itseoikaisua haluta tehdä siitäkään huolimatta, että hoitavat lääkärit
ja työkykyselvitykset olisivat vaikka kuinka asiakkaan puolella.
Maalaisjärjellä ajateltuna kaikki vakuutusoikeuden päätökset pitää
saada tehtyä puolessa vuodessa vireilletulosta, joka sekin on joissakin
tapauksissa kohtuuttoman pitkä aika, mutta nykyiseen verrattuna merkittävä
edistysaskel ihmis arvonlisäämisen suuntaan."
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO KK
848/2005
KK
334/2005 - Lyly Rajala /kok
EDUSKUNTA / KIRJALLINEN
KYSYMYS 334/2005 vp
Vakuutuslääkäreiden
ja hoitavien lääkäreiden väliset tulkintaerot (klikkaa linkki ja
lue)
"Ongelma syntyy
siitä, kun vakuutuslääkärit, jotka eivät ole edes tavanneet
potilasta, katsovat ihmisen terveeksi ja hylkäävät hakemuksen
pelkkien paperien perusteella. Eläkepäätöksistä ei myöskään
yleensä löydy riittävää arviointia siitä, mitkä ovat olleet ne
seikat, joilla hoitavan lääkärin perusteet on kumottu. Useissa
muutoksenhakulautakunnissa on on lisäksi jäseniä, jotka ovat lääkäreinä
vakuutusyhtiöissä. Jos lääkärijäsen toimii vakuutuslääkärinä,
hän on usein käytännössä esteellinen käsittelemään suurta osaa
lautakuntaa tulevista valituksista.
Nämä mainitut seikat vain katkeroittavat kansalaisia, jotka kokevat
olevansa oikeutettuja eläkkeeseen mutta sitä ei kuitenkaan myönnetä.
Tämä "vakuutuslääkäri" asia on ollut jo vuosia esillä,
viime aikoina jälleen normaalia voimakkaammin. Kritiikki on edelleen
voimakasta, ja voitaneen todeta, ettei tilanne ole täten tuntunut
parantuvan."
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO KK
334/2005
KK
889/2004 - Seppo Lahtela /kesk ym.
EDUSKUNTA / KIRJALLINEN
KYSYMYS 889/2004 vp
Kansalaisten
eriarvoinen kohtelu työkyvyttömyyseläkeasiaoissa (klikkaa linkki
ja lue)
"Suomalaisten
yleinen käsitys eläkevakuutusyhtiöistä on se, että vakuutusmaksut
kelpaavat yhtiöille.
Eläkevakuutusyhtiöiden käytäntö vaikuttaa monen kirjavalta.
Tapaturman sattuessa tai tapauksissa, joissa henkilö joutuu työkyvyttömäksi
pidemmäksi aikaa tai pysyvästi,
eläkevakuutusyhtiöiden kohtelu
yksittäistä henkilöä kohtaan saattaa muuttua jopa mielivaltaiseksi.
Esimerkkitapauksena nostamme esiin yksittäisen mieshenkilön
valkealasta. Vaikean selkäleikkauksen lyhytaikainen päivärahakausi
meni asiallisesti. Melko pian leikkauksen jälkeen henkilölle
osoitettiin mahdollisuus kuntoutukseen, joka jouduttiin keskeyttämään
heti alun jälkeen, kun todettiin, että terveydentila vain huononi. Tämän
jälkeen henkilö osoitettiin työkokeiluun, vaikka tiedossa oli, että
terveydentila estää vähäisenkin työskentelyn normaaliolosuhteissa.
Henkilö kuitenkin työhaluisena ja motivoituneena uudesta haasteesta
hakeutui työhön projektitehtäviin hevosalan parissa. Työnteosta ei
tullut työnantajan todistuksen mukaan mitään, koska työkokeiluun
osallistuvalla oli jatkuvat kivut, jotka pakottivat olemaan pois
töistä
Vakuutusyhtiö on asiaa käsitellyt ja päättänyt olla myöntämättä
eläkettä. Asia on riitautettu, ja se on vakuutusoikeuden käsiteltäväksi."
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO KK
889/2004
KK
792/2004 - Petri Neittaanmäki /kesk
EDUSKUNTA / KIRJALLINEN
KYSYMYS 792/2004 vp
Työkyvyttömyyden
määrittely (klikkaa linkki ja lue)
"Homevaurioiset
rakennukset ovat aiheuttaneet monelle työntekijälle työkyvyn
menetyksen. Moni on saanut tästä myös todistuksen lääkäriltä.
Asian mennessä vakuutuslääkäreiden käsiteltäväksi yhä useammin
lopputuloksena on kuitenkin arvio, ettei työkyky olekaan menetetty tai
se johtuu muusta kuin työolosuhteista.
Asioiden riitautumisesta seuraa kalliita oikeudenkäyntejä. Monet
lääkärit pelkäävät todistaa oikeudessa vakuutusyhtiöitä vastaan,
koska pelkäävät joutumista vakuutusyhtiöiden mustalle listalle.
On selvää, että tämä ongelma on yhä kasvava ja sen kansallinen
valvonta ja seuranta ei toimi riittävällä tavalla. Jokaisessa
tapauksessa on taustalla ihminen ongelmansa kanssa, joten yhteiskunnan
pitää pystyä turvaamaan inhimillinen, asianmukainen ja ennen kaikkea
oikeudenmukainen kohtelu kaikille. Vakuutuslääkärit
ovat vakuutusyhtiön palveluksessa ja osallistuvat päätöksentekoon
vakuutusyhtiöissä. Heidän pitäisi kuitenkin noudattaa lääkärin
etiikkaa."
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO KK
792/2004
KK 398/2002
- Valto Koski /sd
EDUSKUNTA / KIRJALLINEN KYSYMYS
398/2002 vp
Työkyvyttömyyseläkepäätösten
perustelut ja esteellisyyssäännökset (klikkaa linkki ja lue)
"Työkyvyttömyyseläkeasioissa
on asianosaisen kannalta erittäin tärkeää saada perusteltu ratkaisu. Tällä
hetkellä kielteiset ratkaisut eivät sisällä perusteluita siitä, miksi päätös
on kielteinen, ja perusteleminen koetaan puutteelliseksi. Perustelut ovat se osa
ratkaisua, jonka kautta voidaan varmistua päätöksen lainmukaisuudesta ja
kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta.
Päätöksen perusteluun on ottanut kantaa myös eduskunnan
apulaisoikeusasiamies. Apulaisoikeusasiamiehen tekemässä
tutkimuksessa ilmeni, että päätökset ovat suppeita ja kaavamaisia ja niistä
puuttuivat yksilölliset perusteet. Apulaisoikeusasiamies saattoi
havaintonsa valtioneuvoston tietoon ja kiinnitti huomiota siihen, että päätöksiä
antavilla muutoksenhakuasteilla tulee olla riittävät voimavarat, jotta yksilöllisesti
perustellut päätökset voidaan antaa kohtuullisessa ajassa.
Toinen epäkohta on lääkärijäsenten esteellisyys. Esteellisyyttä
koskevat säännökset pyrkivät erityisesti suojelemaan puolueettomuutta ja
objektiivisuutta. Vakuutusoikeus on vuonna 1998 antanut päätöksen,
jossa se katsoi, että lääkärijäsen oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6
artiklassa tarkoitetulla tavalla esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn eläkelautakunnassa,
koska hän oli asiassa päätöksen antaneen eläkevakuutusyhtiön kanssa samaan
yhtiöryhmään kuuluvan vahinkovakuutusyhtiön palveluksessa. Eduskunnan
apulaisoikeusasiamies on puolestaan joulukuussa 2000 katsonut, että
muutoksenhakulautakuntien lääkärijäsenten ei tulisi lainkaan toimia
vakuutusyhtiöissä vakuutuslääkäreinä. Esteellisyyssäännökset
vahvistavat menettelyn neutraalisuutta ja yleistä luottamusta
puolueettomuuteen. Ainoastaan riittävän yksityiskohtaisen esteellisyyden sääntelyn
nojalla asianomainen voi varmistua siitä, että epäasialliset seikat ja
asiaankuulumattomat näkökohdat eivät vaikuta asian ratkaisuun."
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO KK
398/2002
KK
264/2002 - Matti Kangas /vas
EDUSKUNTA / KIRJALLINEN
KYSYMYS 264/2002 vp
Työkyvyttömyyseläke
ja asiantuntijalääkäreiden etiikka (klikkaa linkki ja lue)
"Sosiaalivakuutus
on lakisääteinen järjestelmä, jossa oikeudet, etuudet, rahoitus
muutoksenhaku on säädelty lailla. Kuitenkin joissakin tapauksissa laki
ja käytäntö elävät omaa elämäänsä. Jatkuvasti kuulen
tapauksista, joissa käytännössä työkyvytön ihminen todetaan
edelleen työkykyiseksi, eikä häntä päästetä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Monissa tapauksissa potilaan oma käsitys, häntä
hoitaneen lääkärin lausunto ja vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin
lausunto ovat pahasti ristiriidassa keskenään. Aina tiukasti rajattu lääketieteellinen
arvio työkyvystä ei vastaa hakijan todellista tilannetta.
Esimerkiksi kulumien aiheuttama kova särky ja jatkuva kipu voivat estää
työskentelyn, mutta niiden havaitseminen perustuu potilaan kertomaan,
ja tätä vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärit eivät arvosta ja
hyväksy työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn perusteiksi. Työkyvyttömyyseläkehakemusten
hylkääminen johtaa pitkään ja uuvuttavaan valituskierrokseen, joka
aiheuttaa hakijalle itsesyytöksiä ja masentuneisuutta. Hakijasta tulee
pelinappula, joka on täysin vakuutusyhtiön armoilla. Erityisen
ongelmallista on se, että niin sanotut asiantuntijalääkärit
kirjoittavat lausuntoja tutkimatta lainkaan potilasta ja ottamatta
huomioon potilasta aikaisemmin hoitaneiden lääkäreiden lausuntoja.
On aivan käsittämätön tilanne, että asiantuntijalääkärin kanta
on lopulta ratkaiseva, vaikka lausunto kirjoitetaan näkemättä
potilasta.
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO KK
264/2002
VNS 2/2004
VALTIONEUVOSTO / SELONTEKO
Suomen
ihmisoikeuspolitiikka
(klikkaa linkki ja lue)
"Ihmisoikeudet kuuluvat
ulkopolitiikan painopistealueisiin. Hallitusohjelman
mukaisesti hallitus harjoittaa aloitteellista ihmisoikeuspolitiikkaa
niin kahdenvälisissä suhteissa, Euroopan unionissa kuin kansainvälisissä
järjestöissä. Hallitus tukee YK:n keskeistä asemaa
yleismaailmallisten ihmisoikeuksien edistämisessä samoin kuin Euroopan
neuvostossa ja ETYJ:ssä tehtävää ihmisoikeustyötä.
Ihmisoikeuspolitiikan tulee olla johdonmukaista
ja perustua samoille lähtökohdille kotimaassa ja kansainvälisesti.
Maailmanlaajuinen ihmisoikeuspolitiikka ja ihmisoikeusnormien
soveltaminen Suomessa liittyvät monin tavoin yhteen. Myös eduskunnan
ulkoasiainvaliokunta toivoi johdonmukaisuutta kansainvälisen ja
kotimaisen toiminnan välillä vuoden 2000 ihmisoikeuspoliittiseen
selvitykseen antamassa lausunnossa. Tässä selonteossa onkin
tarkasteltu Suomen kansaivälisen ihmisoikeustoiminnan rinnalla myös
sitä, miten ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa eräiden keskeisten
kysymysten osalta. Kattavuus on tältä osin laajempi."
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO
VNS
2/2004
KK 602/2002 Kari Rajamäki
sd, Valto Koski sd.
EDUSKUNTA /
KIRJALLINEN
KYSYMYS KK
602/2002
Eläkepäätösten
perustelut. (klikkaa
linkki ja lue)
"Työkyvyttömyyseläkehakemuksen
hylkääminen johtaa ihmisen usein vaikeaan ahdinkotilanteeseen, jota hylkäyksen
jälkeinen valitusprosessi entisestään pahentaa. Usein
näissä tapauksissa on käynyt vielä niin, että ihmistä pitkään hoitaneet
lääkärit puoltavat eläkehakemusta. Sen sijaan ongelma syntyy siitä, että
vakuutuslääkärit, jotka eivät ole tavanneetkaan potilasta, katsovat ihmisen
terveeksi ja hylkäävät hakemuksen.
Asia on ollut aiemminkin esillä,
mutta mielestäni tilanne ei ole parantunut. Eläkepäätösten perustelut ovat
usein niin niukat ja täynnä vaikeita juridisia termejä, ettei niitä
tavallinen kansalainen ymmärrä. Eläkepäätöksistä
ei myöskään yleensä löydy arviointia siitä, mitkä ovat olleet ne
perusteet, joilla hoitavan lääkärin perusteet on kumottu. Nyt
koko eläkejärjestelmä vain katkeroittaa kansalaisia, jotka kokevat olevansa
oikeutettuja eläkkeeseen mutta joille sitä ei kuitenkaan myönnetä."
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO
KK 602/2002
49/2001 vp - Pertti Mäki-Hakola
EDUSKUNTA /
KIRJALLINEN
KYSYMYS 49/2001
"valitettavan
monen henkilön kohdalla pitkään venyvä eläkkeenmyöntämisprosessi
vaikuttaa eläkettä hakevan tietoiselta simputukselta.
Viime vuosien aikana on tullut ilmi hämmennystä herättäviä
ristiriitoja. Kansalaisella saattaa olla jopa toistakymmentä eri
asiantuntijalääkärien kirjoittamaa todistusta, joissa huolellisen
tutkimuksen ja usein varsin pitkään jatkuneen hoitosuhteen perusteella
suositellaan potilaan siirtämistä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Eläkettä ei kuitenkaan myönnetä,
jos eläkevakuutusyhtiössä oleva vakuutuslääkäri toteaa pelkästään
papereita selaamalla, ettei eläkkeen myöntämiselle ole edellytyksiä.
Yhtiö voi härskeimmillään
lähettää todella työkyvyttömälle hakijalle kirjeen, jossa hänellä
todetaan olevan "vielä monia hyviä työvuosia jäljellä". Päätöksessä
saatetaan vain ilmoittaa ilman mitään perusteluja, ettei hakija ole
voimassa olevan lainsäädännön mukaan oikeutettu eläkkeeseen. Ovatko
kaikki toista kymmentä asiantuntijalääkäriä antaneet siis väärän
todistuksen potilaastaan? Ei
olekaan ihme, että monen eläkepäätöstä odottavan oireet pahenevat
selvästi ja fyysisen vaivan lisäksi joudutaan aloittamaan myös
psyykkisten oireiden hoitaminen.
Eläkkeenhakijoiden kohtelu on näissä
lukuisissa tapauksissa suorastaan ala-arvoista, ja myös lääkärien
lausuntoja asetetaan eri arvoasteikkoihin.
Hylkäyspäätöksestä voi
valittaa eläkevakuutuslautakuntaan, mutta tällöin valitus kulkee
edelleenkin saman hylkäyspäätöksen tehneen yhtiön ja sen samojen
asiantuntijoiden kautta. Lisäksi vain osa hylkäyspäätöksen
saaneista lähtee vaivalloiselle valitustielle, kun omassa terveyden- ja
elämäntilanteessa on muutoinkin täysi tekeminen".
- EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO
49/2001
TPA
246/2001vp - Lauri Oinonen
EDUSKUNTA /
TOIMENPIDEALOITE
246/2001
Vakuutusoikeuden korvauskäytäntö.
(klikkaa
linkki ja lue)
"Lakisääteisesti
vakuutettujen tapaturma- ja ammattitautien korvauskäsittelyssä
tehtyihin päätöksiin tyytymättömät ovat varsin usein hakeneet
oikeutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Kanteluiden johdosta
Suomi on saanut useita langettavia päätöksiä. Vakuutettujen
asioiden käsittelyyn ei kuitenkaan ole tullut muutoksia, vaan
oikeuskäytäntö on jatkunut entiseen malliin."
PTK
12/2006 - Timo Soini /ps
EDUSKUNTA
Keskustelu oikeuskanslerin
kertomuksesta sekä lain noudattamisesta. (klikkaa
linkki ja lue)
"Monella
työkyvyttömyyseläkettä hakeneella on useammankin erikoislääkärin,
jopa kymmenen- kahdentoista erikoislääkärin, lausunto siitä, että
he ovat pysyvästi työkyvyttömiä. Nämä
erikoislääkärit ovat kaikki lääkäreitä, jotka ovat nähneet tämän
potilaan, tutkineet hänet ja todenneet hänet pysyvästi työkyvyttömäksi.
Sen jälkeen tulee vakuutusyhtiön lääkäri ja vakuutusyhtiön lääkärit,
jotka näkemättä potilasta, tutkimatta potilasta, toteavat hänet pääsääntöisesti
aina työkykyiseksi. Tämä käytäntö on
aivan uskomaton. Täytyy sanoa, että tuntuu oudolta, että kun vuodesta
toiseen tähän epäkohtaan on kiinnitetty huomiota, oikeuskansleri ei
ole nähnyt tarpeelliseksi puuttua tähän kovalla kädellä.
Eduskunta on
omalta osaltaan ryhtynyt vuosien varrella moniinkin eri toimiin, jotka
kaikki ovat kuitenkin osoittautuneet riittämättömiksi. Kaiken huippu
on se, että esimerkiksi Turussa paljastui sellainen tapaus, että
yksityisklinikallaan potilasta hoitanut lääkäri totesi potilaan työkyvyttömäksi,
mutta tämä sama lääkäri ollessaan vakuutusyhtiön lääkäri totesi
saman potilaan työkykyiseksi. Eikö tällaiseenkin tapaukseen
oikeusviranomaisten pitäisi kiinnittää huomiota? Tämä lääkäri
kuitenkin saa jatkaa yksityispraktiikkaansa ja saa jatkaa myöskin työtään
vakuutusyhtiön niin sanottuna vakuutuslääkärinä siitä huolimatta,
että hän toiminnallaan on pitkittänyt työkyvyttömyyseläkehakemuksen
hyväksymistä kuukausitolkulla, vuositolkulla. Eli
toivoisin, että näihin kysymyksiin otettaisiin sellainen kanta, että
tästä epäinhimillisestä toiminnasta, jota vakuutusyhtiöiden lääkärit
harjoittavat hylkäämällä erikoislääkäreiden valaehtoisesti
toteamat työkyvyttömyystapaukset, tällaisesta käytännöstä, päästäisiin
pikaisesti eroon."
EDUSKUNNAN HAKUKONEEN DIAARINUMERO
PTK
12/2006
|
